Filippiinien talouskasvu 6,7 prosentissa

Ulkoasiainministeriö 16.3.2018 5.47
Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur

Filippiinien talous kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia, ja saman lasketaan toteutuvan tänä vuonna.

Maan talous on nyt kasvanut kuusi vuotta peräkkäin yli 6 prosenttia vuodessa. Vahva kotimainen kysyntä on kasvun tae, mutta köyhyys pysyy ongelmana. Presidentin korruptionvastainen taistelu etenee asteittain.

Kotimainen kysyntä veturina

Filippiinit oli viime vuonna Aasian kolmanneksi nopeimmin kasvanut talous, edellään vain Kiina ja Vietnam. Kasvulukeman takaa löytyy vahva kotimainen kysyntä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä teollisuustuotanto ja palvelut kasvoivat eniten. Ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten rahalähetykset kotimaahan muodostavat noin 10 % maan BKT:sta, mikä kääntyy kotitalouksien vahvaksi kulutukseksi. Erinäisten ulkoistamispalvelujen (Business Process Outsourcing) vuosikasvu on ollut viime vuodet noin 15 %:n luokkaa. Ulkoistamispalvelujen osuus BKT:sta on myös noin 10 %. IMF laskee tämän vuoden kasvuksi 6,7 %, samoin Maailmanpankki.

Rakentaminen talousohjelman kärkenä

Kunnianhimoinen "Build, Build, Build" -infrarakennusohjelma on lähtenyt verkkaisesti käyntiin. Vuoteen 2022 mennessä on määrä käyttää 180 miljardia Yhdysvaltain dollaria lentokenttien, rautateiden, satamien, siltojen, tunnelien, huumeriippuvaisten parantoloiden ja metroverkoston rakentamiseen. Japani, Kiina, Aasian kehityspankki ja Aasian infrastruktuuri-investointipankki ovat hankkeiden tärkeimpiä rahoittajia. Virallisissa puheissa hankkeet synnyttävät 12 miljoonaa uutta työpaikkaa. Jonkin verran rakennustöitä on käynnistetty, mutta alan ulkomaiset yritykset ja potentiaaliset alihankkijat arvostelevat hankkeiden läpinäkymättömyyttä.

Edellinen presidentti Aquino rakensi infraa yksityisen ja julkisen sektorien kumppanuuksien kautta, mutta Duterte on valmis kasvattamaan julkista alijäämää, joka on nyt kolmessa prosentissa. Valtionvelka on toistaiseksi maltillinen noin 42 % BKT:sta.

Kulutusverot kasvavat

Yksi infrahankkeiden rahoitustarpeeseen vastaava keino on vuoden alussa voimaan tullut TRAIN-veropaketti (Tax Reform for Acceleration and Inclusion), joka vahvistaa verotuksen progressiivisuutta. Matalatuloiset palkansaajat hyötyvät eniten. Pienituloisimpia koskevat veropoikkeukset laajenevat. Bensiinin ja muiden öljytuotteiden, sokerijuomien sekä tupakan valmisteverot nousevat. Veropaketti pyrkii vähentämään köyhyyttä, joka koskettaa edelleen lähes neljäsosaa reilun sadan miljoonan väestöstä. Sosioekonomisena uudistuksena kaikki julkiset yliopistot ovat olleet tämän vuoden alusta lukukausimaksuttomia. Vähävaraisimpien pääsyä terveydenhoidon piiriin laajennetaan asteittain.

Opposition mukaan valmisteverot iskevät nimenomaan köyhiin ja nostavat kuluttajahintoja kohtuuttomasti. Ratkaiseva kysymys on, miten tehokkaasti uusista veroista kerättävät julkiset varat käytetään. TRAIN-paketin toinen osa on määrä saattaa kongressikäsittelyyn tämän vuoden aikana. Toisella paketilla aiotaan laskea yritysverotusta viidellä prosenttiyksiköllä 25 %:iin.

Fitch näkee talouden ison kuvan positiivisena

Duterten hallinto käy hyvin ristiriitaista huumeidenvastaista sotaa, jonka uhrimäärä on kansalaisjärjestöjen mukaan yli 10 000. Luottoluokittaja Fitch katsoo, että tällä ei ole ollut suurempia negatiivisia vaikutuksia ulkomaisten sijoittajien näkemyksiin maasta sijoituskohteena. Filippiinien peson kurssi heikentyi viime vuonna suhteellisesti eniten Kaakkois-Aasiassa, mikä synnyttää inflaatiopainetta yhdessä valmisteverojen noston kanssa.

Maailmanpankin viimesyksyisessä Ease of Doing Business-listauksessa Filippiinit löytyy sijalta 113, pudotusta toissavuotiseen sijoitukseen tuli 14 pykälää. Sopimusten täytäntöönpano ja yrityksen perustamiseen liittyvät prosessit nostettiin erityisiksi ongelmiksi. Kongressissa on vireillä kiireelliseksi leimattu "Ease of Doing Business" –lakialoite, jonka on määrä karsia ylimääräistä paperityötä yhdistämällä erinäisiä ensiyrittäjältä vaadittavia hakemuksia ja lyhentämällä näiden käsittelyaikoja.

Julkisia palveluita halutaan avata ulkomaiselle kilpailulle

Duterte mainitsi jo virkaanastumispuheessaan, että useampia talouden sektoreita tulee avata myös ulkomaiselle kilpailulle. Duterte antoi marraskuun lopussa kansalliselle talouskomissiolle tehtäväksi käynnistää valmistelu ulkomaisen kilpailun sallimiseksi seuraavilla aloilla: työvoiman rekrytointi, julkisiin rakennustöihin liittyvät sopimusjärjestelyt, julkiset perustoiminnot sähkönjakelun tapaisia poikkeuksia lukuun ottamatta, riisi- ja maissituotanto, korkeakouluopetus ja jälleenmyyntisektori.

Suuri osa Filippiinien taloudesta on perinteisesti ollut muutamien mahtisukujen hallinnassa, mikä on johtanut epäterveellisiin monopoleihin. Esimerkiksi telesektoria ovat dominoineet kaksi paikallista toimijaa, mutta joulukuussa Duterte tarjosi China Telecomille mahdollisuutta tuottaa kolmas vaihtoehto. Myös China Telecom joutuu kuitenkin etsimään paikallisen kumppanin, sillä ulkomainen yritys voi tällä hetkellä omistaa vain 40 % liiketoiminnasta monella sektorilla. EU on puhunut tämän rajoitteen supistamisen puolesta.

EU piti GSP+ -etuudet voimassa

EU:n ja Filippiinien poliittinen suhde on heikentynyt, sillä presidentti Duterte ei tahdo kuulla arvostelua hänen käymänsä huumesodan uhrimääristä. EU on myöntänyt Filippiineille erityiset GSP+-etuudet, joiden turvin se voi viedä monia tuoteryhmiä unionin alueelle tulleitta. Etuuksien jatko on sidottu tiettyjen kansainvälisten ihmisoikeus- ja kauppasopimusten noudattamiseen, ja EU tarkastelee etuusjärjestelyn jatkoa vuosittain.

Vuoden lopussa julkaistussa raportissaan EU ilmaisee vakavan huolen huumesodan ihmisoikeuskysymyksistä, mutta pitää mainitut etuudet voimassa. Filippiinien vienti EU-maihin kasvoi viime vuona 31 %, ja EU on maan kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Myös vienti Filippiineille kasvoi ennätyslukemin, 11 %. Filippiinien ja EFTA-maiden välinen vapaakauppasopimus on senaatissa ratifioitavana. EU ja Filippiinit kävivät vapaakauppasopimusneuvottelukierroksen vuosi sitten, mutta seuraavaa kohtaamista ei ole sovittu.

Alhainen sijoitus anti-korruptiolistauksessa

Filippiinit on Transparency Internationalin tämänvuotisessa anti-korruptiolistauksessa sijalla 111, kymmenen sijaa alempana kuin viime vuonna. Listan laatija mainitsee kasvavana huolenaiheena toimittajien, kansalaisaktivistien ja oppositiopoliitikkojen uhkailun ja jopa murhat. Duterte on vannonut sotivansa korruptiota vastaan ja erottanut viime kuukausien aikana useita korkeita virkamiehiä, poliiseja ja kenraaleja väärinkäytösten vuoksi. Institutionaalisen korruption kitkeminen vie kuitenkin aikaaTalous ulkopolitiikkana

Duterte toteuttaa uutta itsenäistä ulkopolitiikkaa, jossa haetaan uusia kumppaneita perinteisen liittolaisen Yhdysvaltojen rinnalle. Filippiinien pohjoisosassa sijaitsee Kaakkois-Aasian ainoa ydinvoimala, jota ei ole kuitenkaan koskaan käynnistetty. Energiantuotanto on maalle kallis ongelma, ja hallitus harkitsee ydinvoimalan peruskorjausta ja käynnistämistä venäläisen Rosatomin tuella.

Huomattavan arvokas kysymys on, miten Filippiinien aluevesien mineraaleja päästään hyödyntämään. Esimerkiksi vedenalaisella Philippine Rise-tasangolla arvioidaan olevan runsaat öljy- ja kaasuvarannot. Duterte on sallinut Kiinan alustavat geologiset tutkimukset alueella, mikä on Haagin välitystuomioistuimen kaksi vuotta sitten antaman ratkaisun hengen vastaista.

Terveyssektorin ja kyberturvan potentiaali

Jos ulkomaisten yritysten omistusoikeuksien laajentaminen etenee ja yritysverotus laskee kaavaillusti, Filippiinit aukeaa aivan uudella tavalla kilpailulle. Infrahankkeet parantavat kaupankäynnin logistiikkaa. Tehokasta kilpailua tukeva kansallinen kilpailukomissio perustettiin kaksi vuotta sitten, mikä luo institutionaalisen pohjan kilpailun laajentamiselle. Toivoa sopii, että ensi vuonna pidettävien senaatin täytevaalien mukanaan tuoma poliittinen kilpailu ei viivästytä reformeja.

Suomalaisyritykset löytävät Filippiineiltä kauppatäkyjä etenkin terveys- ja ICT-sektorilta sekä kiertotalouden eri elementeistä. Manilassa sijaitsee Aasian kehityspankki, jonka valtaviin julkisiin tarjouskilpailuihin suomalaisyrityksiä kannustetaan hakemaan

Teemu Laakkonen
Ulkoasiainsihteeri
Suomen Malesian-suurlähetystö

Suomen suurlähetystö, Kuala Lumpur