Sampo-Rosenlew: Suomalainen leikkuupuimurivalmistaja on matkalla kohti globaalia kärkeä

Tekes 10.8.2017 9.07
Tiedote

Leikkuupuimureita valmistavan Sampo-Rosenlewin kehitystarina on pala suomalaista teollisuuden historiaa ja samalla tulevaisuutta – yritys tähtää globaalien sadonkorjuukoneiden markkinoiden kärkeen. Työkaluina ovat muun muassa vahvat kumppanuudet, kokonaan uusien liiketoimintamallien etsiminen ja digitalisaation hyödyntäminen.

Muutama vuosi sitten Sampo-Rosenlewissa pohdittiin laajentumismahdollisuuksia uusille markkinoille.

”Väkiluku kasvaa, ruuan tarve lisääntyy Aasian maissa kuten Kiinassa ja Intiassa, Etelä-Amerikassa ja erityisesti Afrikassa. Mietimme, millä tavalla meidän kaltaisemme yritys pääsisi näille uusille markkinoille. Lopputuloksena oli liittoutuminen intialaisen Mahindra & Mahindran kanssa”, Sampo Rosenlewin hallituksen puheenjohtaja Jali Prihti kertoo.

Maailman suurimmalla traktorivalmistajalla Mahindra & Mahindralla ei ollut ollenkaan omaa leikkuupuimurituotantoa, joten synergiaetuja löytyi heti. Lisäksi markkina-alueet täydensivät toisiaan.

”Laitoimme yritystemme markkina-alueet maailmankartalle. Mahindra & Mahindra oli siellä mihin meidän alueemme loppuu ja päinvastoin. Se oli hyvä lähtökohta toiminnan kehittämiseen”, Prihti sanoo.

Tuote on pysynyt toiminnan keskiössä yli 150 vuotta

Sampo-Rosenlewillä on pitkät juuret syvällä Suomen teollisuuden historiassa. Yritys aloitti toimintansa 1800-luvun puolivälissä Porissa. 1900-luvun alkupuolella alkoi maatalouskoneiden valmistus. Varsinainen suuri innovaatio tapahtui 1957, jolloin yritys lanseerasi ensimmäisen ajettavan leikkuupuimurin. Niitä on lähtenyt tähän päivään mennessä tehtaalta jo noin 50 000 kappaletta.

Nykymuodossaan, Sampo-Rosenlewinä, liiketoiminta alkoi 1991. Yritys on selvinnyt läpi Neuvostoliiton hajoamisen, laman sekä EU:n tuomien muutosten. Kun ennen kotimaan myynti oli merkittävää, nykyään pääosa myynnistä tulee viennistä. Menestys lähtee hyvästä tuotteesta.

”Tuote oli keskiössä silloin ja se on tärkein myös nyt. Laitoimme 90-luvun myllerryksessä tuotteen kuntoon ja kilpailukykyiseksi. Sitten lähdimme varovaisesti, ensin pienin askelin, kansainvälistymään. Vienti alkoi alun perin Ruotsista, Norjasta ja Neuvostoliitosta. Tähän mennessä leikkuupuimureita on viety jo 50-60 maahan.”

Työ- ja elinkeinoministeriössä Sampo-Rosenlewin uudistumiskyky on otettu ilolla vastaan.

”Suomen suunta on kääntynyt. Sampo-Rosenlewin sekä muiden menestyvien suomalaisten yritysten kehitys on todella tervetullutta. Suunnan muutokseen ovat vaikuttaneet suhdanteet maailmalla ja hallituksen toimenpiteet”, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön toimialajohtaja Reijo Munther.

Perinteinen liiketoimintamalli uudistettiin

Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan valloitusta varten Sampo-Rosenlew lähti pohtimaan Tekesin avulla liiketoimintamalleja kokonaan uudesta näkökulmasta. Projektiin sisältyi muun muassa uuden liiketoiminnan rakentamista, läpivientiä sekä prosessien ja dokumentoinnin kehittämistä, niin, että malli on monistettavissa. Mitä sitten syntyi?

”Perinteisessä liiketoimintamallissa yksi myy ja toinen ostaa ja sitten ostaja saa valmiin tuotteen. Lähdimme miettimään, miten tätä mallia voisi muuttaa”, Prihti selittää.

Nyt kehitetyssä liiketoimintamallissa perusideana on, että osat tai osakokonaisuudet valmistetaan tehtaalla Suomessa ja kuljetetaan kontissa maailmalle. Sampo-Rosenlew tekee puimurin kokoonpanon ostavassa markkinassa, esimerkiksi Intiassa.

”Malliin liittyy myös pehmeämpiä arvoja, kuten kouluttaminen ja teknologiasiirto. Koulutamme paikallisen väen kasaamaan puimurin ja lopputuloksena syntyy paikallisesti valmistettu leikkuupuimuri. Projektista on syntynyt konkreettista liiketoimintaa”, Prihti sanoo.

Suomeen panostetaan jatkossakin, sillä Sampo-Rosenlewin Porin tehtaan yhteyteen rakennetaan osaamiskeskus. Kaikki sadonkorjuulaitteet, ensin leikkuupuimurit, tulevaisuudessa ehkä muutakin ruokatuotannon korjaamiseen liittyvää, kehitetään siellä.

Itseohjautuvia työkoneita pelloille?

Ministeriössä toivotaan, että useammat suomalaiset yritykset heräisivät digitalisaation tuomiin muutoksiin.

”Sampo-Rosenlew on lähtenyt vahvasti digitalisaatioon mukaan. Heistä kannattaa ottaa mallia. Muuttuva talous vaatii jokaiselta yritykseltä aktiivisuutta. Digitalisaatioon on herätty suomalaisissa yrityksissä vielä vaihtelevasti, moni ei ole vielä asiaa pohtinut”, Munther sanoo.

”Kukaan ei varmaan vielä ymmärrä kuinka paljon digitalisaatio tulee mullistamaan maailmaa ja meidänkin liiketoimintaamme. Esimerkkinä sensoriteknologia, jolla tuotteiden vikaantumista ja hajoamista voi ennakoida ja tehdä ennakoivaa huoltoa, se on todella merkittävä muutos”, Prihti pohtii.

Toinen esimerkki digitalisaatiosta ovat autonomiset leikkuupuimurit. Itseohjautuvien autojen esteenä ovat esimerkiksi tieliikennelait, mutta ne eivät koske peltoja.

”Maatalouspuolella autonomisista koneista on olemassa jo merkkejä. Olemme murroksen edessä. Samalla on myös hyvä muistaa, että kehittyvillä markkinoilla, esimerkiksi Afrikassa, menee vielä pitkä aika, ennen kuin käyttöön voidaan ottaa hightech-ratkaisuja”, Prihti toteaa.


Lisätietoja

Jali Prihti
Hallituksen puheenjohtaja
puh. 020 755 0607
jali.prihti (at) sampo-rosenlew.fi
 

Teksti: Kaiku Helsinki
Kuva: Sampo-Rosenlew