Älykkäät ympäristöt ovat jo täällä – tekemisen aika on nyt

Tekes 14.12.2017 12.38
Tiedote

Tekesin ohjelmien yhteisessä 100 Lasissa -tapahtumassa 12.12. kohtasivat huippupuhujat sekä lähes 70 parasta Tekesin rahoittamaa älykaupunkihanketta yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Paikan päällä julkaistiin myös suomalaisia älykaupunkihankkeita esittelevä Smart City Solutions from Finland.

Tapahtumakeskus Telakassa järjestettyyn tilaisuuteen saapui yli 500 osallistujaa kuulemaan miltä tulevaisuuden älykkäät ympäristöt näyttävät. Aamupäivän puheenvuorot keskittyivät älykkäisiin ympäristöihin liittyviin odotuksiin ja älykaupunkien tulevaisuuteen Suomessa ja kansainvälisesti. Iltapäivällä ääneen pääsivät Tekesin rahoittamien älyhankkeiden tekijät, jotka kertoivat yritysmaailman ja tutkimuslaitosten parhaista toteutuksista ja innovaatioista. 100 lasissa -tilaisuuden juonsi toimittaja Katja Pantzar.

Tapahtumassa julkistettu Smart City Solutions from Finland tarjoaa kattavan kuvan suomalaista älykaupunkiosaamisesta. Julkaisuun voi tutustua ja sen voi ladata tästä linkistä.

Älykäs kaupunki edellyttää yhteistyötä ja kokeiluja

Älykaupungissa yhdistyy useita teemoja: liikkuminen palveluna, älyliikenne, logistiikka ja autojen jakaminen, testausympäristöt, teknologiset mahdollistajat, maksu- ja lippupalvelut, avoin data, dronet, autonomiset eli itseajavat ajoneuvot sekä sähköajoneuvot ja energiaratkaisut.

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini korosti yhteistyön ja älykkäiden ratkaisujen merkitystä sekä muistutti, että suurin osa Tekesin antamasta rahoituksesta menee pk-yrityksille ja startupeille.

"Kaupungit tarvitsevat kumppaneita kehittämään älykkäitä tuotteita ja ratkaisuja, jotka parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Ratkaisujen kokeileminen kaupunkiympäristössä on puolestaan kumppaneille paras tapa testata tuotteitaan."

ABB:n maajohtaja Pekka Tiitinen totesi, että älykkäät teknologiat ovat suomalaisten kaupunkien kriittistä infrastruktuuria. Nykyisin Smart City on vielä monissa kaupungeissa sama kuin mobiili liikkuvuus, mutta tulevaisuudessa robotisoituminen on merkittävä asia älykaupungeille.

Tunti lisää päivään älykaupungissa

"Helsinki aikoo olla maailman toiminnallisin kaupunki. Tavoitteeseen päästäkseen Helsinki on avannut enemmän dataa kehittäjien käyttöön kuin mikään muu kaupunki maailmassa, lukuun ottamatta New Yorkia", sanoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Helsingin älykkäistä kehityshankkeista Vapaavuori nosti Kalasataman alueen. "Älykäs kaupunki luo edellytykset älykkäälle elämälle. Se voisi tuoda asukkailleen jopa tunnin lisäaikaa päivässä."

Vapaavuori listasi keinoja, joilla kaupungit voivat kannustaa innovaatioiden syntymistä: ennakoitava toimintatapa, avoimen datan sekä asuttujen testiympäristöjen tarjoaminen palvelujen kehittäjille sekä hankintatoimen kehittäminen.

Luottamus, yhteistyö ja uskallus ovat onnistumisen voimavara ja edellytys

Starian robotiikasta vastaava johtaja Merja Fischer uskoo, että tekoälyn hyödyntäminen normalisoituu tulevaisuudessa. Tekoäly tehostaa yritysten kilpailukykyä, kun ne pystyvät hyödyntämään tietoa paremmin kaikilla toimialoilla. On tärkeää ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja houkutella Suomeen huippuasiantuntijoita.

Luottamus korostui paneelikeskustelussa. Fischer korosti, että asukkaiden on voitava luottaa siihen, että kaupunkeja kehitetään heidän parhaakseen. Pekka Soini uskoo, että käytännöllisyydestään tunnetut suomalaiset kyllä ottavat uudet teknologiat käyttöönsä, jos niistä on heille hyötyä. 

"Digitaalinen tieto on helposti kaikkien saatavilla, mutta on myös aiempaa helpompi selvittää, kuka tietoa katselee", Pekka Tiitinen toteaa digidatan tietoturvasta.

Panelistit peräänkuuluttivat yhteistyötä myös isossa mittakaavassa.

"Suomi voisi olla paras testilaboratorio globaalisti skaalattaville ratkaisuille. Kaupunkien pitäisi jakaa tietoa ja kokemuksia esimerkiksi terveydenhuollossa, sen sijaan että jokainen kehittää omia ratkaisujaan", sanoi Soini.

Smart City ei ole yksiselitteinen asia

Tutkimus- ja innovaatio-ohjelman hallituksen puheenjohtaja Margit Noll kertoi ohjelman saavutuksista Euroopassa ja kannusti kuulijoita käyttämään sitä jakamis- ja oppimisalustana. Kehittämistyön keskiössä ovat talous, hyvinvointi, kestävä ympäristö, saavutettavuus ja osallistuminen.

Noll kertoi, että älykkään kaupungin määritelmä ei ole yksiselitteinen. "Älykkyys tuo kaupunkeihin kompleksisuutta. Tällä hetkellä esimerkiksi älykäs ja kestävä kaupunki näkyvät erillisinä kehityssuuntina. Ne pitäisi saada yhteen, jotta saadaan suurin kehittymispotentiaali."

Liikkumisen muutos tuo lisäarvoa ekosysteemien yhteistyölle

"Liikkuminen on yksi älykaupungin keskeisistä tekijöistä ja liikkuvuuden muutos muuttaa koko yhteiskuntaa", väittää Demoksen asiantuntija Johannes Nuutinen.

Kun liikkuvuutta voi ostaa palveluna, autojen määrän odotetaan vähenevän. Haasteena Nuutinen näkee tasapuolisuuden. Miten taataan, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet saada kulkuväline tarpeen mukaan käyttöön?

Yhteiskunnallisen muutoksen toteutuminen edellyttää sitä, että liikkuvuus kiinnostaa laajaa ekosysteemiä. Demoksen ennusteen mukaan liikkuvuus on tulevaisuudessa 17 triljoonan dollarin bisnes eli 20 prosenttia koko maailman BKT:sta.

Sensible4:n Harri Santamala kertoi, että älykästä liikennettä testataan jo osana oikeaa kaupunkiliikennettä SOHJOA-hankkeessa.

Neljäs teollinen vallankumous

Tapahtuman odotetuin puheenvuoro oli Nokian toimitusjohtaja Rajeev Surilla (kuvassa yllä), joka puhui digitaalisten kaupunkien tulevaisuudesta. Surin mukaan digitalisoituminen on neljäs teollinen vallankumous, joka luo ihmisille älykkäämpiä, turvallisempia ja asuttavampia kaupunkeja.

Rajeev Suri antoi kuulijoilleen kolme muistettavaa asiaa:

  1. Tieto on älykaupungin sydän, jota pitää käyttää rohkeasti.
  2. Siilot täytyy rikkoa. Yhteistyö julkisen sektorin, osastojen ja yritysmaailman välillä on avain älykkyyteen ja onnistumiseen tämän vuosisadan kilpailussa.
  3. Kaupunkeja tehdään ihmisille. Siksi tuloksista pitää kertoa kaupungin asukkaille.

Tekesin strategia- ja ohjelmatoiminnasta vastaava johtaja Mika Lautanala päätti tilaisuuden kertomalla tulevasta Business Finlandista. Ensi vuoden alusta aloittavan toimijan yksi päätavoite on Suomen nostaminen maailman houkuttelevimmaksi testbediksi sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan että investointien kohteeksi parhaille kotimaisille sekä kansainvälisille toimijoille.

Teksti: Kaiku Helsinki
Kuvat: MES

Team Finland Tekes