Älykaupunkien kehityksessä kova vauhti Suomessa

Tekes 21.12.2017 15.36
Tiedote

Sata lasissa -seminaarin iltapäivässä 12.12.2017 kuultiin käynnissä olevien, Tekesin rahoittamien smart city -hankkeiden kuulumisia eri teemoista.

Lisätietoja hankkeista ja yhteistiedot löytyvät tapahtuman sivulle ladatuista esityksistä. Alla on lyhyet koosteet 100 Lasissa -tapahtuman digitalisaatio-, liikenne-, energia ja rakentamisen hankkeista. Jutun itse tapahtumasta voit lukea täältä. 100 Lasissa oli Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelman päätösseminaari sekä ohjelmien yhteinen tilaisuus.

100 Lasissa -tapahtuman esitykset tulevat videoina pe 22.12. tulevan Business Finlandin Youtube-kanavalle.

Digitalisaatio

5G-IoT-kokeilu- ja hyödyntämisympäristöt uusien kaupunkiratkaisujen mahdollistajina

5G Test Network Finland (5GTNF)
Jarno Pinola, VTT

Suomeen on perustettu useita avoimia 5G-tutkimusverkkoja, joissa testataan uusia teknologioita ennen 5G-standardin valmistumista. Verkot sopivat erityisesti räätälöityjen palveluiden testaamiseen. Käytössä on isot testiverkot Oulussa ja Espoossa on isot testiverkot ja Helsingissä, Turussa, Ylivieskassa ja Tampereella teknologiaverkot.

5GTNF-kumppaniverkossa on 50 toimijaa. Uudet tekijät voivat päästä mukaan Espoon tai Oulun kautta, esimerkiksi ehdottamalla testiprojekteja.

EVA-hanke
Thomas Casey, Nokia

EVA (Enterprise Verticals Acceleration) -hankkeen tavoitteena on kiihdyttää verkkojen tarjoomaa ja toimintamalleja sekä luoda ekosysteemejä teollisuuden organisaatioille. 5G-verkkoa voivat hyödyntää esimerkiksi viranomaiset, terveydenhuolto, liikenne ja kaupungit sekä kaupanala. 5G-verkot toimivat reaaliaikaisesti, joten verkon kautta voitaisiin ohjata esimerkiksi automatisoituja busseja.

Varsinkin isompien 5G-pilottien kehittäminen kannattaa aloittaa jo nyt, jotta ne ovat valmiina verkon avautuessa kuluttajakäyttöön. Kehitystyötä voi tehdä myös 4G-verkossa.

5G Finland
Mika Raitola, Telia

5G Finland on verkosto 5G-verkkoon palveluja kehittäville yrityksille. Mukana on kolme kumppania: Nokia, Tekes ja Maria 01. 5G-verkon standardoinnin ensimmäinen vaihe valmistuu pian. Ensi vuonna avataan ensimmäisiä osia verkoista, ja pian annetaan myös kaupallisia lisenssejä. Suurimmat hyötyjät 5G-verkosta ovat kaupungit. Raitola ennustaa, että 5G:lle alkaa tulla laajempaa käyttöä vuonna 2019, ja kuluttajapalvelut tulevat vasta sen jälkeen.

Älykäs kaupunki-infrastruktuuri: Case LuxTurrim5G
Markku Heino, Spinverse
Juha Salmelin, Nokia
Anssi Savisalo, Sitowise
Ilkka Ritakallio, Teleste

LuxTurrim tuo 5G-verkot valaisinpylväiden kautta ihmisten käyttöön. Antenni, kamerat ja muut älykaupungin palvelujen toteuttamiseen tarvittavat asiat sijoitetaan valopylväisiin. LuxTurrim on monen yrityksen ja Espoon kaupungin yhteistyöhanke. Hanketta testataan Espoossa Keran alueella, jonne tulee alueen valmistuessa 3 000 asukasta. Nyt on valmiina kaksi valopylvästä ja ensi vuonna määrä nousee kymmeneen.

Tulevaisuudessa tietoverkot ja älykäs infrastruktuuri ovat yhtä kiinteä osa kaupunkia kuin viemärit ja kadut. LuxTurrim on alusta, jolle muut palvelut kehitetään.

Kotimainen, EU- ja kansainvälinen kyberyhteistyö
Timo Kotilainen, Cyberlab ja FISC

Kyberturvan merkitys kasvaa nopeasti. Yhteiskunnan toimintojen ja palvelujen digitalisaatio tarvitsee järjestelmällistä turvaa. Uudet megatrendit IoT, tekoäly, autonomiset kulkuneuvot, älykkäät kaupungit ja alustatalous nojaavat kaikki riittävään kyberturvaan.

Kyberturva yhdistettynä Suomen maabrändiin luo maalle ainutlaatuisen lähtökohdan. Suomalaista kyberosaamista on viety menestyksekkäästi Kaakkois-Aasiaan, mm. public-private-partnership-osaamista. Kun toimitaan yhteistyössä, pienetkin suomalaiset firmat pääsevät hyötymään kehityksestä. Kyberosaamista hyödynnetään yhä suurempaan joukkoon sovellusalueita, esimerkiksi merenkulussa, laivoissa ja satamaympäristöissä. Jotta suomalaiset onnistuvat, on tärkeää löytää ekosysteemit ja oikeat tavat toimia.

Uudet logistiikan liiketoimintamallit tehostavat toimintaa: Case DCS Core
Tomi Dahlberg, Turun yliopisto
Arto Marttinen, Collaxion

Logistiikan alalla tieto on hajautettua, ja tieto liikkuu heikosti tilaus-toimitusketjussa. Tiedon hallinta on monimutkaista, koska toimijoita on paljon. DBE Core on alan ekosysteemille suunniteltu liiketoimintamalli, joka tuottaa erittäin suuria kustannussäästöjä, uudistaa käyttöpääomarahoituksen, parantaa tuotetiedon hallintaa elinkaaren yli ja tekee ekosysteemistä ketterämmän kansainvälisessä kilpailussa.

Tekninen tiedonvaihto on liiketoimintamallissa keskeisessä roolissa. Avointa lähdekoodia ja rajapintoja hyödyntävä DBE Core -malli helpottaa järjestelmien integroimista. Collaxion tekee pilottihankkeita DBE Core -liiketoimintamalliin tavoitteena parantaa tiedonkulun prosesseja.

Digitaaliset varaosat mahdollistavat ketterän liiketoiminnan: Case Diva 
Jouni Partanen, Aalto Yliopisto

Digitaaliset varaosat muuttavat merkittävästi varaosatuotantoa. Perinteiset varaosat valmistetaan samalla kuin tuotekin, mutta digitaalisten varaosien myötä massatuotannosta siirrytään paikalliseen valmistamiseen. Jos varaosat säilytettäisiin digitaalisessa muodossa, ja 3D-tulostettaisiin vasta tarvittaessa, prosessista syntyisi suuret säästöt. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista tunnistaa yksittäisiä osia ja ennakoida esimerkiksi niiden kulumista.

Smart Tampere
Tero Blomqvist, Tampereen kaupunki

Smart Tampere kehittää älykkään kaupunkiseudun palveluja kokeilemalla alustaratkaisuja kuten kiertotalousratkaisuja ja automatisoitua ja robottiliikennettä käytännössä. Alusta-ajattelussa tiedonkeruu ja analysointi ovat keskeisessä roolissa. Tampere hyödyntää mm. sisä- ja ulkopaikannustietoa sekä liikenne- ja säätietoa. Lisäksi kaupunki tekee myös IoT-määrittelyä yhteisten pelisääntöjen luomiseksi, jotta älykaupungin arkkitehtuuri ja yritykset voivat toimia yhdessä. Tampere on mukana EU:n Horisontti-puiteohjelmassa.

Autonomiset robottivartijat ja -palomiehet lentävät maailmalle
Antti Korhonen, RumbleTools

RumbleTools on lanseerannut automatisoidun alustan (mm. täysin itsenäinen akunvaihto) lennokeille, joita voidaan käyttää esimerkiksi vartiointi- tai paloturvallisuustehtävissä. Dronet voivat seurata lämpö- ja videokameran avulla vartiointialueella tapahtuu tai tarkkailla esimerkiksi hakekasojen lämpötiloja tulipalojen varalta. Henkilöstö saa reaaliaikaista tietoa käyttöliittymän avulla. Dronet voivat korvata esimerkiksi vartiointihenkilöstöä joillakin vartiointialueilla.

Älykäs liikenne

Saumattomat palvelut Turusta Ylläkselle: Case VAMOS
Lasse Nykänen, VTT
Tuomo Parjanen, PayIQ
Sampsa Siitonen, Witrafi
Erik Kanerva, Shareit Global Oy

Vamos-hankkeen idea on tarjota liikkuvuuspalveluja koko Suomen alueella. Ihmiset voivat ostaa esimerkiksi eri palveluntarjoajien matka- ja tapahtumalippuja yhdellä älypuhelinsovelluksella. Lisäksi sovelluksella voi vuokrata kaupunkipyörä tai antaa oman autonsa tai parkkipaikkansa vuokrattavaksi. Palvelun tarkoituksena on tehdä liikkumisesta palvelun käyttäjälle mahdollisimman yksinkertainen ja helppo kokemus.

Hankkeeseen kuuluvaa matkalippujen ostoa kehittää PayIQ. Lipunmyynti jo käytössä useassa kaupungissa. Edelleen vuokrattavat Rent-a-park-parkkipaikat lanseerattiin kesällä ja ovat käytössä 11 kaupungissa.

Sähköinen liikenne -tutkimuksesta liiketoimintaan: Case LLB
Mikko Pihlatie, VTT
Tom Granvik, Linkker

VTT ja Linkker kehittävät sähköisiä busseja Helsingissä. Kustannustehokkaan sähköbussijärjestelmän kehitys on aloitettu v. 2012 ja on nyt pilotointivaiheessa. Pilotissa 12 bussia ajaa 4–6 linjalla. Tavoitteena on aloittaa bussilinjojen sähköistys jo vuonna 2018. Sähköliikennettä olisi mahdollista laajentaa tulevaisuudessa esimerkiksi rekkoihin ja jäteautoihin.

Aurora-älytie
Alina Koskela, Liikennevirasto

Aurora-älytie sijaitsee Lapissa valtatiellä 21. Se on noin 10 kilometrin testipätkä, jossa tieverkkoa kehitetään tulevaisuuden liikkumistarpeisiin. Älyautojen käyttämät tunnisteet ovat yleensä tien pinnassa, jolloin talvi ja tiestön kunto rajoittavat merkintöjen näkyvyyttä. Aurora-hanke tarjoaa testaajille ja kehittäjille ilmaisia tietopalveluja, kuten paikannuspalvelua (jopa alle 5 cm tarkkuudella), teräväpiirtokarttaa, sekä ilmainen testialusta-ajoneuvo. Alueella kokeillaan sensoritekniikkaa, joka toimii majakkana tiellä liikkuville autoille. Aurora-hanke tekee myös yhteistyötä norjalaisen älytiehankkeen kanssa.

Nyt rakennettava tieinfrastruktuuri on käytössä kymmeniä vuosia eteenpäin, siksi älyliikenne on huomioitava jo nyt.

Tulevaisuuden liikenneratkaisut – yritysesimerkkejä

Jonna Pöllänen, Maas Global: Maas Globalin Whim-palvelussa liikkumista voi ostaa kuukausipaketteina, joihin sisältyy taksi-, bussi ja vuokra-autopalveluja. Yrityksen tavoite on, että tulevaisuudessa ihmisten liikkumisen vapaus on mahdollista koko maailmassa.

Pekka Möttö, Kyyti X: Kyyti-sovellus on kyydinjakamispalvelu, joka sisältää kaupunkien sisäiset ja kaupunkienväliset matkat bussilla tai junalla sekä auton vuokraamisen ja yhteiskäytön. Kyyti toimii kolmessa suuressa suomalaisessa kaupungissa ja lanseeraa toimintaa Sveitsissä. Tulevaisuudessa Kyyti laajentuu myös USAhan ja Vietnamiin.

Kimmo Ylisiurunen, Infotripla: Infotripla tarjoaa datapalveluja älykaupungeille. Se kerää ja käsittelee dataa ja avaa sitä asiakkaidensa puolesta muiden palvelujen käyttöön. Palvelu on käytössä Tampereella, missä kaupunkilaiset saavat liikennetietoa Facebookin tai Twitterin kautta.

Jiri Räsänen, Parkkisähkö: Sähköautoaktivistien perustaman Parkkiauton palvelu sisältää kaiken sähkön myynnistä ja ostamisesta suunnitteluun ja laitteisiin. Parkkiauton valmistaman latauslaitteen avulla mikä vain sähköpistoke voidaan muuttaa sähköauton latauspisteeksi. Palvelu huolehtii, että kulut kohdistuvat oikein. Parkkiautolla on Varman pääkonttorissa 250 pysäköintipaikkaa.

Espoo Smart City & Smart Mobility
Jari Ylitalo, Espoo

Espoo on ollut kahdesti Euroopan kestävin kaupunki ja aikoo säilyttää asemansa. Sen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Kaupungin verkostomainen rakenne edellyttää sujuvia yhteyksiä. Älykästä kaupunkia kehitetään yhteistyössä yritysten, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Smart Cityn keskeiset kehittämiskohteet ovat älykkäät alueet (kuten Kara), liikkuminen, energia ja palvelut. Asukas- ja käyttäjälähtöisyydellä rakennetaan toimivaa arkea.

Turku Smart City & Smart Mobility
Pekka Sundman, Turun kaupunki

Turku kehittyy kokonaisvaltaisesti huomioiden kehityssuunnitelmissaan fyysisen, toiminnallisen, digitaalisen ja sosiaalisen ympäristön. Kärkihanke on Turun Tiedepuisto, josta rakentuu usean kampuksen kokonaisuus. Mukana ovat amk-, yritys-, terveys-, urheilu-, opiskelija- ja yliopistojen kampukset. Kehityshankkeen keskiössä on kaupungin sisäinen sekä kansainvälinen liikkuvuus. Kaupungin sisällä kehitetään tehokasta joukkoliikennettä, jota tukevat, yhteiskäyttöpyörät ja -autot sekä älyliikenteen ratkaisut. ”Tunnin juna” yhdistää Turun Tiedepuiston kansainvälisiin yhteyksiin.

Energia

Uusiutuvaa polttoainetta ilmasta – case Soletair
Pasi Vainikka, VTT
Miko Huomo, GEF

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n Soletair-hanke tuottaa ilmasta ja auringosta uusiutuvaa polttoainetta lentokoneille. Ilmasta erotellaan vetyä ja hiilidioksidia. Energiantuotannon oheistuotannon oheistuotteena syntyy vettä. Valmistuksessa saavutetaan 50 prosentin hyötysuhde. Hanketta hallinnoi VTT.

Aurinkosähkövoimaloita toteuttava Green Energy Finland evaluoi Soletairin kaupallisia mahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on päästä energiaomavaraisuuteen. Lappeenrannassa on omakotitalossa toimiva pilottikohde.

Uusiutuva energia osana sähköverkkoa: Case Finnish Solar Revolution
Matti Lehtonen, Aalto Yliopisto
Markku Nieminen, Solasense

Finnish Solar Revolution -projekti etsii ratkaisuja aurinkokennovoimaan perustuvan sähkötuotannon toteuttamiseksi laajassa mittakaavassa. Aurinkoenergian hyödyntäminen energiaverkossa vaatii energiavarastoja ja mikroverkkoja. Mikroverkossa voi olla yksittäinen talo, kortteli tai kaupunginosa. Tulevaisuudessa mikroverkko voi toimia kuten isommat aurinkosähköjärjestelmät.

Solasensen aurinkopaneelikentältä Salosta kerätään tietoa paneeleiden ”hyvinvoinnista”. Langaton järjestelmä seuraa tuotantoyksikön tapahtumia. Aurinkopaneeleihin asennettava järjestelmä kerää paneelitiedon yhteen, mikä helpottaa monitorointia ja tuotannon ennustamista. Solasense tutkii ratkaisun kaupallistamismahdollisuuksia.

Huippututkimuksesta yritystoimintaan: Case Black
Hele Savin, Aalto Yliopisto
Mikko Juntunen, ElFys Oy

Myös Aalto-yliopiston Case Black tutkii aurinkosähköä. Aalto-yliopisto on kehittänyt uuden musta pii -materiaalin, joka on noussut yhdeksi keskeisimmistä osa-alueista aurinkokennoissa. Aurinkosähkön tuottaminen on mahdollista myös Suomessa, erityisesti Länsi-Suomessa.

Aurinkokennoteknologian keskiössä on valodetektori, jonka kuvaa parannetaan mustalla piillä. Kehitetyn valodiodin kvanttihyötysuhde on yli 96 prosenttia, eli diodi näkee uv-säteilyä aiempia teknologioita paremmin. Teknologiaa voidaan hyödyntää myös tietokonetomografiakuvauksissa: diodilla tehdyistä viipaleista voidaan toteuttaa tarkkoja 3D-malleja. Tällä on hyvin laajasti sovelluskohteita.

Uusiutuva energia, kannattava kiinteistö-investointi: Case Climapolis
Seppo Junnila, Aalto yliopisto

Case Climapoliksen tavoite on yhdistää taloudellisesti kannattavasti kestävän yhteiskunta ja hajautetut energiajärjestelmät. Climapolis on konkreettinen kohde, jossa osoitetaan, että investointi hajautettuun energiaan on kannattavaa. Vantaan Aviapoliksen alueella toimivassa hankkeessa halutaan osoittaa, että uusiutuvan energian investoinnit ovat kannattavia kiinteistöinvestoinnin ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Ajattelutapa on uusi, koska energia-alalla investoinnin arvoa mitataan perinteisesti massatuotannon logiikalla, kun taas hajautettuun energiaan toimii paremmin asiakaslähtöinen logiikka.

Vantaa Smart City & Smart Energy
Jose Valanta, Vantaan kaupunki

Vantaa on suhteellisesti Suomen nopeimmin kasvava kaupunki, jossa on seitsemän suurempaa osakeskusta. Vantaasta halutaan kehittää toimiva, järkevä ja energiatehokas kokonaisuus. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat liikkuminen ja asuminen.

Vantaa kutsuu yrityksiä yhteistyöhön testaamaan uusia sovelluksia. Vantaan tärkeimmät kehitysteemat ovat älykäs hulevesien hallinta (Aviapoliksen alueella), kiertotalous eli valaistukseen ja ilmanvaihtoon liittyvät ratkaisut palveluna, sisäilman hallinta teknisten ratkaisujen avulla sekä uudet liikkumisen ratkaisut. Liikkumisen ja logistiikan saralla first mile- ja last mile -ratkaisut ovat kehityksen keskiössä.

Tulevaisuuden energiaratkaisut – yritysesimerkkejä

Vesa Jaakkola, Leanheat: Leanheatin ratkaisut hyödyntävät tekoälyä kiinteistöissä: ne tarjoavat energiatehokkuutta ja fiksuja ratkaisuja kiinteistöomistajille. Leanheat toimii myös kumppanina energiayhtiöille. Tekoälyn toiminta pohjautuu lämpötila- ja kosteussensoreiden keräämään tietoon.

Janne Kantola, Pilaster: Pilasterin modulaarinen talotekniikka järjestelmä asennetaan talon ulkoseinään. Se säästää aikaa ja rahaa, poistaa sisäilmaongelman ja nostaa kiinteistön arvoa.

Petri Saarinen, Teraloop: Teraloop on tuonut markkinoille kolmannen sukupolven energiavarastointijärjestelmän, joka perustuu vauhtipyöriin. Ratkaisu on täysin uusi markkinoilla.

Jukka Kajan, Joukon Voima: Joukon Voima tarjoaa kestävää joukkorahoitusta. Tällä hetkellä käynnissä kaksi rahoitushanketta, joissa sijoituksen korko/tuotto-odotus on 5-6 %. Tulossa on kampanja #kattojenvaltaus eli tasakattoisten talojen valtaaminen aurinkopaneelein.

Jarmo Valvio, Optiwatti: Optiwatti tarjoaa älykästä energianhallintaa. Järjestelmä takaa sähkölämmitteisten kiinteistöille yli 40 % säästöjä lämmityskuluissa.

Smart City Oulu
Minna Hanhijärvi, BusinessOulu

Suomen kuudenneksi suurin kaupunki Oulu on vahvasti mukana Smart City -kehityksessä. Oulun jo 10 vuotta toiminut Innovaatio-Allianssi hakee liiketoimintaa synergioista: Allianssissa on mukana kahdeksan kumppaniorganisaatiota, muun muassa VTT, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto. Allianssissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat toimivat yhteisillä alustoilla.

Oulu kutsuukin yrityksiä testaamaan tuotteitaan aidoissa ympäristöissä. Oulussa tuotteistetaan parhaillaan 30 innovaatioalustaa. Lisäksi valmistelussa on ensi vuonna käynnistyvä Digitaalinen Oulu -ohjelma. Tietoa käynnissä olevista hankkeista löytyy citybusiness.fi-sivustolta.

Smart City Helsinki: Case Kalasatama
Veera Mustonen, Forum Virium Helsinki

Kalasatamaan kaavaillaan 10 000 työpaikkaa ja 25 000 asukasta. Alueella kehitetään arjen sujuvoittamisen palveluja, joilla ihmiset voisivat saada arkeensa tunnin lisäaikaa päivässä.

Helsinki tekee yhteistyötä muiden pohjoismaisten kaupunkien kanssa, jolloin samoja ratkaisuja testataan eri kaupungeissa. Kalasatama-hankkeessa on opittu, että älykaupungin kehittäminen on hidasta. Haasteita ovat mm. suurten ja pienten ratkaisujen integroiminen smart city -kokonaisuuteen, ratkaisujen tarjoajien ja käyttäjien löytäminen ja ylipäätään asioiden integroiminen ja eteenpäinvieminen.

Testbed-ympäristöjen rakentaminen vaatii aikaa, hyvän prosessin ja yhteistyötä toimijoiden välille. Innovaatioiden vauhdittaminen vaatii liiketoimijoita. Samaan aikaan täytyy myös miettiä, miten ratkaisut skaalautuvat ja löytävät markkinoita.

Smart Jyväskylä
Tanja Oksa, Jyväskylän kaupunki

Jyväskylä kehittää Kankaan alueesta älykaupunkia erityisesti rakentamisen näkökulmasta. Kankaalla kaavaillaan asuvan yli 5 000 ja työskentelevän noin 2 100 ihmistä vuonna 2040. Hankkeen päärakennuttajakumppaneita ovat YIT ja Skanska.

Kankaan aluetta on ollut ideoimassa kaikkiaan 600 jyväskyläläistä. Asukkaat saavat alueportaalista omaa asuntoaan koskevaa tietoa, mm. energiankulutuksesta. Alueella on talokohtaisten pihojen sijaan yhteispihoja, joissa on tilaa viljelylle ja kokkailulle. Kenelläkään ei ole alueella omaa pysäköintipaikkaa. Alueella on tiettävästi Suomen ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia. Alueen energia tuotetaan paikallisesti aurinkosähköllä.

VR/AR suunnittelusta ylläpitoon – case VARPU
Pertti Huuskonen Tampereen yliopisto
Ken Dooley, Granlund

VARPU tutkii, miten virtuaalitodellisuuden (VR, Virtual Reality) ja lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) tekniikoita voidaan hyödyntää teollisuuden sovelluksissa. VARPUn sovelluskohteita ovat mm. rakennustekniikka ja rakennetun ympäristön tekniikka (BIM-mallit, Building Information Model). VARPU tarjoaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää esim. 3D-tekniikkaa huoneiston pohjapiirroksen havainnollistamiseen. Tavoitteena on tehdä VR/AR-sovelluksista arkipäivän liiketoimintaa.

Digitalisaation mahdollistamat suunnitteluratkaisut – case URBSDATA
Aija Staffans, Aalto yliopisto
Alexander Le Bell, Tridify

URBSDATA tutkii ja kehittää digitaalisia ratkaisuja kaupunkisuunnittelun ja alueiden kehittämisen tueksi. Kaupunkisuunnittelussa kaupunkilaiset halutaan saada mukaan suunnitteluun, jotta keskusteluun saadaan mukaan sekä julkinen että yksityinen näkökulma.

Virtuaalitodellisuus mullistaa rakennusteollisuuden tulevaisuudessa. Rakennusta voidaan muokata ja suunnitella virtuaalisesti. Talo- ja huoneistomalleja voidaan visualisoida lisäämällä erilaisia pintoja tai huonekaluja, ja katsoja pääse liikkumaan virtuaalisessa tilassa. Tridify tekee virtuaalisia BIM-malleja, joissa on koko rakennusta koskeva tieto.

Tietomallit elinkaaren hallintaan – case DRUMBEAT
Markku Kiviniemi, VTT
Jukka Suomi, Trimble Solutions

DRUMBEAT-tutkimushanke keskittyy rakennusalan tiedonhallintaan ja tiedon automatisointiin. Hankkeessa on kehittänyt linkitettyyn tietoon perustuvia teknologioita tiedon jakamiseen siten, että tieto on helpommin hyödynnettävissä niin rakennuksen toteutus- kuin ylläpitovaiheessakin. Tietokokonaisuudet voidaan jakaa niitä tarvitseville osapuolille Drumbeat-alustalla, joka on palvelinsovellus rakennustietomallien julkaisemiseen ja linkittämiseen.

Drumbeat-alustalla luodaan digitaalinen ympäristö, jossa rakentajaosapuolet voivat hyödyntää tietoa läpinäkyvästi rakentamisen ohjaukseen (kaikki tietävät, mitä tapahtuu milloinkin, ja mitä pitäisi tapahtua). Esimerkiksi Trimble Solutions on yksi betonielementtien toimitusketjun hallintaa kehittävistä toimijoista. Jos betonielementtiin tehdään muutoksia, eri osapuolten elementtiä koskeva tieto ja tietotarpeet voidaan yhdistää ja jakaa kaikille osapuolille.

Tulevaisuuden rakennusratkaisut – yritysesimerkkejä

Topi Tiihonen, Skenaario Labs: Skenaario Labsin ennakoiva analytiikka kertoo kiinteistön omistajjille, mihin pitää investoida, jotta kiinteistön arvo maksimoituu, tai mikä on kiinteistön kunto/nykytila. Skenaario Labs hyödyntää ja rikastaa kiinteistöomistajan omaa dataa analysoiden sekä benchmarkien avulla. Yhtiö on jo digitalisoinut isoja kiinteistösalkkuja.

Jukka Kettunen, A-Insinöörit: Cityfier on palvelu kaupunki- ja aluesuunnittelulle. Se mittaa ja määrittää alueiden arvonmuodostusta yhdistämällä eri tutkimuslähteitä, mallintamalla ja simuloimalla tietoa. Sovellusta on testattu Iso-Britanniassa, ja se on tulossa myös Intiaan. 

Hannu Katajamäki, Lukoton: Lukoton siirtää avaimet puhelimeen. Palvelun avulla avain on helppo antaa esimerkiksi vuokralaiselle, siivoojalle tai muulle palveluntarjoajalle. Oikea avain löytyy aina helposti, ja esimerkiksi pelastustoimi on helppo päästää rakennukseen. Palvelun elementtejä ovat lukon lisälaite, puhelimen applikaatio sekä pilvipalvelu.

Teksti: Kaiku Helsinki
Kuva: MES

Team Finland Tekes